Työ lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi etenee
07.01.2021

Lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämisen ja lääkealan kestävyyden parantamisen eteen tehdään töitä nyt usealla rintamalla. Suomessa käynnissä olevien hankkeiden lisäksi aihe on esillä myös Itämeren reunavaltioissa ja EU-tasolla.

Suomen näkökulmasta käynnissä on nyt kolme merkittävää hanketta lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja lääkealan kestävyyden parantamiseksi. SUDDEN eli Kestävä lääkekehitys (Sustainable Drug Discovery and Development with End-of-Life Yield) on monitieteinen tutkimuskonsortio, joka tähtää lääkkeiden ympäristövaikutusten pienentämiseen ja lääkealan kestävän kasvun tukemiseen. CWPharma-hankkeessa Itämeren reunavaltioissa toimivat jäsenet laativat työkaluja ja suosituksia viranomaisten ja poliittisen päätöksenteon tueksi, jotta Itämeren lääkejäämiä saadaan pienennettyä. Lääketietokeskus toimii tiiviissä yhteistyössä näiden hankkeiden kanssa ja on tuomassa lääkkeiden ympäristöluokitusta Suomeen.

SUDDEN- ja CWPharma-hankkeet järjestivät lokakuun loppupuolella sidosryhmätilaisuudet lääkealan toimijoille. Tässä yhteenveto tilaisuuksien keskeisestä annista.

SUDDEN-hankkeen sidosryhmätilaisuus 27.10.2020

Lääkkeiden ympäristövaikutukset puhuttavat myös EU-tasolla

SUDDEN-hankkeen sidosryhmätilaisuuden puheenvuoroista kävi ilmi, että lääke- ja ympäristöteemasta keskustellaan EU:n tasolla vakavasti ja kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Anneli Törrönen Sosiaali- ja terveysministeriöstä toi esille, että kansallisella tasolla ympäristön kannalta vähiten haitallisten lääkkeiden käyttöä voidaan tukea lainsäädännön, ohjeistuksien, suosituksien, luotettavan tiedon sekä koulutuksen avulla. Esimerkiksi Fimean koordinoima Lääkeinformaatioverkosto on nostanut yhdeksi seuraavan kauden teemakseen tietoisuuden lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

Ratkaisuja haetaan kattavasti lääkkeen koko elinkaarelta

SUDDEN-tilaisuudessa kuultiin myös monta mielenkiintoista tietoiskua tutkijoilta. Niissä käsiteltiin lääkejäämien ympäristövaikutusten arviointia, lääkkeiden elinkaarivaikutuksia sekä väestön näkökulmasta kestävää lääkekehitystä.

Lääkkeiden ympäristöriskeistä on tietoa pääasiassa v. 2006 jälkeen markkinoille tulleista lääkeaineista. Tällä hetkellä haittavaikutusten arviointimenetelmät ovat kalliita ja eettisesti arveluttavia eläinkokeiden vuoksi. Vaihtoehtoisten arviointimenetelmien kehittämisen lisäksi tutkimusten läpinäkyvyyteen ja PNEC-arvon eli haitattoman ympäristöpitoisuuden määrittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. 

Lääkkeiden elinkaarivaikutuksia voitaisiin vähentää muun muassa nykyistä tehokkaammilla jäteveden puhdistusmenetelmillä sekä kiinnittämällä huomioita tuotteen koko elinkaareen. Myös pakkausmateriaaleilla on merkitystä, ja materiaalien, kuten muovin ja alumiinin, kierrättämistä pitäisi parantaa. Suomalaiset ovat entistä valveutuneempia ympäristöasioista, ja tutkimuksen mukaan suurin osa onkin jo saanut lääkkeisiin liittyvää ympäristötietoa. 

Kansainvälinen yhteistyö tärkeää

SUDDEN-tilaisuuden lopuksi järjestetyssä kiinnostavassa paneelikeskustelussa keskusteltiin mm. mahdollisuudesta siirtää lääkeainetuotantoa Eurooppaan, jotta tuotantolokaation lääkeainepäästöjä voitaisiin valvoa paremmin. Lähempänä tapahtuvalle lääketuotannolle olisi tarvetta sekä ympäristön että huoltovarmuuden kannalta. Tuotannon siirron todettiin olevan periaatteessa mahdollista, mutta vievän paljon aikaa.

Yleisesti ottaen todettiin, että Suomi on pieni maa, minkä vuoksi meidän olisi oltava aktiivisia EU:n tasolla ja tehtävä pohjoismaista yhteistyötä. Ympäristövaikutusten huomioiminen lääkehankinnoissa ja kilpailutuksessa kannustaisi lääkeyrityksiä ympäristöystävällisempään lääkkeiden valmistukseen, sillä muuten halukkuus ryhtyä kalliisiin ympäristövaikutusten selvityksiin voi jäädä pieneksi. 

Paneelikeskustelussa korostui myös ennaltaehkäisevän työn merkitys. Lääkehoitoprosesseissa tulisi pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen lääkkeiden käyttöön ja opastaa kuluttajia lääkejätteen hävittämisessä. Jotta terveydenhuollon ammattilaiset pystyisivät hyödyntämään lääkkeiden ympäristötietoja arkityössään, tiedon on oltava helposti saatavilla. On myös tärkeä varmistaa, että potilaille määrätyt lääkkeet tulevat otetuiksi eivätkä lääkkeiden ympäristövaikutukset aiheuta heille tarpeetonta ahdistusta. 


CWPharman sidosryhmätilaisuus 29.10.2020

Vesistöjen lääkeainekuormat tutkimuskohteena

CWPharman sidosryhmätilaisuudessa esiteltiin tutkimustuloksia eläin- ja ihmislääkkeiden käyttömääristä, Suomen vesistöjen lääkeainepitoisuuksista, lääkeainekuormien ja ympäristöpitoisuuksien mallinnuksesta sekä lääkeaineiden aiheuttamista riskeistä. 

CWPharman tilaisuudessa kävi ilmi, että Suomessa ihmislääkkeiden kulutuksesta löytyy hyvin tietoa, ja tutkimusten mukaan eniten on käytetty parasetamolia, metformiinia ja ibuprofeenia massakulutuksena mitattuna. Joidenkin valmisteiden kulutuksesta on kuitenkin haastavaa saada tietoa. Erityisen haasteellisia ovat yhdistelmävalmisteet, saman vaikuttavan aineen eri kemialliset muodot, aihiolääkkeet, lääkeainemetabolia, luonnollinen erittyminen sekä muut lähteet (esimerkiksi kasvinsuojelu). Myös eläinlääkkeiden kulutuksesta on huonosti tietoa saatavilla, antibiootteja lukuun ottamatta. 

Lääkeainepitoisuuksissa alueellista ja vuodenaikaista vaihtelua

Tilaisuudessa kerrottiin myös Suomen ympäristökeskuksen tekemästä tutkimuksesta, jossa mitattiin pintavesien lääkeainepitoisuuksia Vantaanjoesta sekä mereltä. Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat pitoisuudet sekä eniten yhdisteitä löytyy jätevedenpuhdistamoiden läheltä, erityisesti joen yläjuoksulla. Pitoisuuksiin vaikuttavat myös lääkkeiden käytön vuodenaikaisvaihtelu (esimerkiksi allergialääkkeet), virtaamisolosuhteet sekä aineiden hajoamiseen vaikuttavat olosuhteet. On tärkeää muistaa, että suuri pitoisuus ei välttämättä tarkoita suurta ympäristöriskiä. 

Lääkeainekuormien ja ympäristöpitoisuuksien mallinnuksen tavoitteena on lisätä tietoa kokonaispäästöistä Itämeren alueella, ja suurimmat päästöt SYKE:n tutkimuksessa olleille lääkeaineille vaikuttaisivat tulevan Puolasta ja Venäjältä. Lääkeaineiden aiheuttamaa riskiä arvioidessa on huomioitava myös vesistöihin päätyneiden lääkkeiden yhteisvaikutukset, joita ei vielä tunneta kunnolla. Haitattoman ympäristöpitoisuuden eli PNEC-arvon määrittämisen lisäksi tulisi huomioida myös aineiden pysyvyys ja kertyvyys (esim. eliöihin rikastuminen).

LIsätietoja:

Miten huomioida lääkkeiden ympäristövaikutukset terveydenhuollon arjessa?
SUDDEN-hanke
Fimea
CWPharma

Ota yhteyttä