Asiantuntijaproviisori Viivi Snellman Lääketietokeskuksesta
29.10.2020

Sanonnan mukaisesti Suomeen syntyminen on lottovoitto, ja tämä pätee ainakin rokotuksiin, sillä niiden saatavuus on maassamme globaalisti verrattuna erinomaista. Suomen kansallisen rokotusohjelman tavoitteena on suojata väestö mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä sairauksia vastaan. BCG- eli tuberkuloosirokotukset aloitettiin vuonna 1941. Ajan kuluessa rokotusohjelma on laajentunut, ja viimeisin muutos rokotusohjelmaan tehtiin 1.8.2020, minkä mukaisesti HPV- eli papilloomavirusrokotukset annetaan nyt myös pojille ja meningokokkirokotukset riskiryhmään kuuluville henkilöille.


Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia. Suurin osa rokotusohjelmaan kuuluvista rokotteista annetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteesta on otettava tehoste säännöllisesti vielä aikuisenakin. Lisäksi tiettyjä rokotteita, kuten influenssa- ja puutiaisaivotulehdusrokotteita, annetaan riskiryhmiin kuuluville aikuisille.


Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi on mahdollista ottaa omakustanteisia rokotteita rokotussuojan täydentämiseksi esimerkiksi ulkomaille lähtiessä. Ennen ulkomaille lähtöä olisikin aina hyvissä ajoin tarpeellista selvittää, mitä rokotteita kyseiseen maahan matkustettaessa suositellaan.

Rokotuksista on hyötyä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta


Rokotukset auttavat tehokkaasti estämään infektiotauteja suojaamalla sekä rokotettua että usein myös muita ihmisiä taudinaiheuttajan leviämistä vähentämällä. Kun riittävän suuri osa väestöä on rokotettu, saadaan laumasuoja, jolloin myös rokottamattomien ihmisten sairastumisen riski vähenee. Laumasuojan saavuttamiseksi rokotuskattavuuden on oltava tarpeeksi korkea, ja riittävä rokotuskattavuus vaihtelee eri sairauksissa. Kaikkia sairauksia vastaan ei kuitenkaan muodostu laumasuojaa, koska ne eivät tartu ihmisestä toiseen. Tällainen Suomessakin esiintyvä tauti on esimerkiksi jäykkäkouristus, joka voi tarttua maaperästä tai eläimen puremasta.


Rokotusten avulla on mahdollista hävittää joitakin sairauksia alueellisesti tai jopa maailmanlaajuisesti. Useat rokotuksin ehkäistävät taudit ovatkin kokonaan tai lähes kokonaan hävinneet Suomesta, ja isorokko saatiin hävitettyä maapallolta noin 40 vuotta sitten. Rokottamalla voidaan vähentää sairauksien sekä niihin liittyvien jälkitautien ja komplikaatioiden aiheuttamaa kärsimystä. Lisäksi rokotuksilla on ollut iso merkitys esimerkiksi lapsikuolleisuuden vähenemisessä. Rokotuksin ehkäistävien tautien väheneminen vapauttaa voimavaroja terveydenhuollossa muiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Usein myös rokottamisen kustannukset ovat sairauden hoitoon käytettäviä kuluja pienemmät.

Suomessa rokotuskattavuus on hyvä, mutta ei täydellinen


Suomessa rokotuskattavuus on yleisesti ottaen hyvä, vaikka vaihtelua esiintyy jonkin verran eri rokotteiden sekä alueiden välillä. Rokottamattomuus on Suomessa todella harvinaista. Rokotusvastaisuuden taustalla voi olla esimerkiksi maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia syitä. Lisäksi rokotteita saatetaan jättää ottamatta niiden turvallisuuteen ja tarpeellisuuteen liittyvän tiedon puutteen tai virheellisen tiedon vuoksi.


Nykyisin tietoa on tarjolla valtavasti, minkä vuoksi luotettavan tiedon arvioimiskyky myös rokotuksiin liittyen on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Lääketietokeskuksen ylläpitämä rokotustieto.fi -sivusto tarjoaa luotettavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa rokotteista sekä rokotuksista, ja se on saanut Fimean Luotettavan lääketiedon puolesta -tunnuksen.

Viivi Snellman
asiantuntijaproviisori
Lääketietokeskus

Lisätietoa: www.rokotustieto.fi