Milla Kajanne
22.08.2018

Mikä oli sinun ensimmäinen kesätyöpaikkasi? 

Minun ensimmäinen kesätyöpaikkani oli kalakukkoleipomossa kesällä 1984. Valmistin riisipiirakoita. Osaamiseni testattiin siten, että tein 20 piirakkaa, jotka muistuttivat toisiaan. En ollut työssä erityisen lahjakas, mutta minulla oli vahva motivaatio saada ostetuksi tuplakasetti-levysoitin ja pärjäsin tyydyttävästi.

Sittemmin kävin kouluja ja päädyin asiantuntija- ja esimiestehtäviin, kuten moni tämän blogin lukija. Osaamista ei enää testata kyvyllä toistoon vaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kumppanien kanssa sekä talouteen, laatuun, innovatiivisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvillä mittareilla.

Unohda henkilöbrändäys, keskity osaamisesi kehittämiseen ja näyttämiseen

Viime aikoina on käyty keskustelua henkilöbrändeistä ja oman osaamisen sanoittamisesta. Ville Tolvanen, Tom Laine ja Jarkko Kurvinen (2017) korostavat, että henkilöbrändi on ammatillinen henkivakuutuksesi. 

Minusta keskustelussa on kiinnostavaa osaamisen nostaminen puheenaiheeksi. Henkilöbrändi muodostuu juuri omasta osaamisesta, sen näkyvästä käytöstä ja aktiivisesta kehittämisestä.  Henkilöbrändi ei ole päälleliimattu nimilappu vaan muiden kokemus sinusta ja osaamisestasi – arvostasi muille ihmisille. Näen henkilöbrändin siis vahvasti yhteisöllisenä: henkilöbrändi rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Mitä osaamista tarvitaan lääke- ja terveysalalla?

Mitä on nyt ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen lääke- ja terveysalalla? Kuinka paljon ja nopeasti sinun ja muiden osaamista pitää kehittää, että se kantaa riittävän pitkälle? Mikä on alallasi välttämätöntä perustietoa, jota pitää päivittää? Mistä syntyy tulevaisuuden liiketoimintaa, terveyttä ja hyvinvointia? Mihin asioihin sinulla on intohimoa ja poltetta, jotta koet tekeväsi kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä?

Nämä ovat mielestäni aivan ratkaisevia kysymyksiä, joita kehotan sinua miettimään yksin ja porukoissa. 

Osaamisen kehittäminen on kovaa ja tavoitteellista työtä. Mutta se on myös hauskaa – ja välttämätöntä. Leenamaija Otala (2018) korostaa, että oppiminen on tärkein kilpailukykytekijä – niin yksilön kuin organisaation. Oppimisen tapoja on lukuisia, joista työssäoppiminen on tärkeintä. On myös hyvä lukea artikkeleita, kuunnella webinaareja, seurata somekeskustelua, pyytää konsultointia, ohjata muita… sekä käydä oppimassa ja verkostoitumassa laadukkaiden toimijoiden koulutuksissa ja opiskella verkossa. 

Digi, AI, genomi ja sote sekä paljon muuta

Me Lääketietokeskuksessa haluamme kehittää lääkealan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista myös huomisen toimintaympäristössä. Uusiksi koulutusteemoiksi olemme nostaneet mm. digitaalisuuden, tekoälyn, tiedolla johtamisen ja genomiikan. Myös vaikuttavuus eri näkökulmineen, sote-uudistus ja yksilöllistetty hoito ovat koulutustemme aiheita.  

Koulutustarjonnassamme pidetään tietenkin myös päivittyvät toivekurssit kuten Kliinisten tutkimusten foorumi, Lääketurvaseminaari, GMP-koulutukset ja Vastuunalaisen johtajan ajankohtaispäivä. Lääketeollisuuden ajankohtaiset asiat pysyvät mukana.

Koulutustarjontaamme tutustut verkossa tai ottamalla meihin yhteyttä. Mikä olisi sinulle tärkeä osaamisen alue, jossa voisimme tukea kehittymistäsi tai muiden kehittämistä? Keskustellaan mielellään lisää!
 

Milla Kajanne
Koulutuspäällikkö, FT
milla.kajanne@laaketietokeskus.fi

050 372 9162


Lähteet:
Otala, Leenamaija. (2018). Ketterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Kauppakamari.

Tolvanen, Ville & Laine, Tom & Kurvinen, Jarkko. (2017). Henkilöbrändi. Asiantuntijasta vaikuttajaksi. Alma Talent.

Inspiraatioksi:
Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Kirj. Risto Linturi ja Osmo Kuusi. 
 

Jätä yhteystietosi, niin olen sinuun yhteydessä!