Mikko Hartikainen
14.01.2019

Maakunta- ja soteuudistuksen myötä tiedolla johtaminen nousee keskiöön nyt ja lähivuosina. Mitä tiedolla johtaminen sitten tarkoittaa ja miksi sitä tarvitaan sotepalveluissa?

Tiedolla johtamiselle on vaikea löytää selkeää määritelmää. Ilmaisu palautuu tietojohtamisen määritelmään ja sen historiaan. Usein viitataan myös englanninkielisiin termeihin Business Intelligence ja Knowledge Management. Tietojohtaminen tarkoittaa tapaa, jolla tietoa käsitellään, ja tiedolla johtaminen tarkoittaa tiedon valjastamista päätöksenteon tueksi.

Digitalisaatio parantaa tiedon saatavuutta

Aloitellessani työuraani Leiraksella sain ensikosketuksen tietojohtamiseen, kun tieto virtasi lääketukulta matriisikirjoittimeen joka yö. Kovaääninen laite kirjoitti jatkolomakkeelle tuhansia rivejä, joista selvisi, kuinka monta lääkepakkausta oli toimitettu kuhunkin toimipaikkaan. Tieto oli ryhmitelty sairaanhoitopiirien mukaan ja tehtäviini kuului tiedon pelkistäminen ja analysointi. Pelkistäminen tapahtui repimällä jatkolomake siltä kohdalta, jossa Uudenmaan sairaanhoitopiiri vaihtui Kymenlaakson sairaanhoitopiiriksi ja postittamalla nippu alueesta vastaavalle henkilölle. Analysointi tehtiin Excelillä, jonne luvut syötettiin käsin.

Tänä päivänä suurin osa tiedosta on digitaalisessa muodossa ja tiedot tallennetaan tietokantoihin. Tilastokeskus, Kela, THL ja Fimea julkaisevat tilastoja omilla internet-sivuillaan, mutta viime aikoihin asti tämä arvokas data on maannut eri toimijoiden järjestelmissä pääsääntöisesti hajallaan ja alihyödynnettynä.

Rekistereihin kertyvä tieto on vain osa terveysdataa. Oman terveyden seuraaminen erilaisilla laitteilla ja mittareilla yleistyy. Niistä kertyvä tieto tarkentaa yksilöstä saatavaa terveyden kuvaa. On kuitenkin vielä epäselvää, miten tätä tietoa voisi laajemmin hyödyntää.

Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

Soteuudistus ja sotepalveluiden digitalisaatio ovat luoneet tarpeen hyödyntää kansalaisista kerättyä tietoa päätöksenteon tukena. Tiedolla johtamisen avulla voimme selvittää, teemmekö oikeita asioita potilaan parhaaksi. Suomessa tehdään esimerkiksi vuosittain 25 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä. Ovatko ne vaikuttavin keino edistää potilaiden terveyttä?

Raakadata ei muutu kuitenkaan itsestään hyviksi päätöksiksi. Tiedolla johtaminen tarvitsee tuekseen analysoitua ja ajankohtaista tietoa ihmisistä ja heidän käyttämistään palveluista. Kun kerätty tieto on analysoitu, pelkistetty ja visualisoitu, voidaan se viedä osaksi toimintaa ja sillä voidaan luoda arvoa. Näin data muuttuu tiedolla johtamiseksi ja potilaan parhaaksi.

Mikko Hartikainen vastaa Lääketietokeskuksen tiedolla johtamisen palveluista. Hänellä on pitkä työkokemus lääketeollisuudesta sekä terveysalalle palveluja tuottavista yrityksistä.

Tutustu keväällä järjestettäviin tiedolla johtamisen koulutuksiin:

Tiedolla johtaminen lääke- ja terveysalalla

Tiedolla johtaminen – tehoa vaikuttavuuteen lääke- ja terveysalalla

Jätä yhteystietosi, niin olen sinuun yhteydessä!