Lääkealan ympäristöpäivä
11.04.2019

Lääketietokeskus järjesti ensimmäisen Lääkealan ympäristöpäivän 13.3.2019. Tapahtuma tarjosi lääkealan asiantuntijoille työkaluja ja käytännön vinkkejä ympäristöasioista huolehtimiseen. Koulutuksessa käytiin läpi kaikki lääkkeen elinkaareen liittyvät vaiheet ja niiden ympäristövaikutukset. Lääkeyritysten, apteekkien, sairaaloiden, tutkijoiden ja viranomaisten edustajat kertoivat näkemyksiään, kokemuksiaan ja faktaa siitä, miten ympäristöasioita huomioidaan lääkealalla nyt ja tulevaisuudessa.


Tutkittua tietoa ympäristöstä huolehtimisen tueksi


Lääkealan ympäristöpäivän puheenjohtajana toimi Generation Green -hankkeen vetäjä, dosentti Tiina Sikanen Helsingin yliopistosta.  Aloituspuheenvuorossaan Sikanen valaisi lääkealan ympäristöhaasteita ja tulevaisuuden elinkaariajattelua.


Suomi on monessa suhteessa mallimaa. Meillä on hyvät mahdollisuudet osoittaa olevamme myös lääkealan ympäristöasioissa erinomaisen vastuullinen toimija, joka kehittää asioita esimerkillisesti. Sikanen kertoi, että joulukuussa 2018 käynnistynyt SUDDEN-hanke on tästä hyvä esimerkki: hanke kartoittaa ja ratkaisee kestävän lääkekehityksen haasteita. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana tutkijoita Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Demos Helsingistä.


Lääkealan ympäristöasioita pohditaan myös EU-tasolla. Euroopan komissio julkaisi 11.3. lääkealan ympäristöasioihin liittyvän lääkeainestrategian; komissio aikoo edistää ympäristölaatunormeja EU-tasolla ja kansallisesti.


Ympäristövaikutusten huomiointi alkaa lääkekehityksestä


Lääkealan eri toimijat ottavat lääkkeiden ympäristövaikutuksia huomioon lääkkeen koko elinkaarella, lääkekehityksestä alkaen: esimerkiksi molekyylimallitusta, lääkeainesynteesiä ja nanoformulaatioita tutkitaan myös ympäristönäkökulmista. Myös lääkkeiden tuotannossa pyritään parempaan energia- ja materiaalitehokkuuteen. Miten esimerkiksi lääkepakkauksista voisi tehdä ekologisempia ilman, että potilasturvallisuus vaarantuu?


Moni lääkeyritys on valjastanut myös oman henkilöstönsä pohtimaan ja ideoimaan tapoja, joilla voidaan pienentää ekologista jalanjälkeä. Esimerkiksi Pfizerilla Green Journey -ohjelmassa on hyödynnetty työntekijöiden ympäristöaloitteita. Osa aloitteista on ollut pieniä ja paikallisia, osa taas on tuottanut hyvinkin mittavia tuloksia. Lääkealan ympäristöpäivässä kuulimme myös Orionin ja KRKA:n tapoja tehdä ympäristön kannalta kestävää lääkevalmistusta.


Ruotsi on ottanut käyttöönsä lääkkeiden ympäristöluokituksen. Luokitus perustuu lääkeyritysten vapaaehtoisesti julkituomaan ympäristödataan. Kannustimena projektissa on ollut Ruotsin julkiset hankinnat – suosituksena on, että julkisissa hankinnoissa ympäristöasiat tulisi ottaa huomioon. Ruotsin esimerkki herätti vilkasta keskustelua: voisiko meilläkin olla systemaattista lääkeainekohtaista ympäristötietoa – keskustelu jatkuu.


Miten apteekit ja sairaalat huolehtivat ympäristöasioista?


Apteekit ja sairaala-apteekit ovat ympäristöasioissa tärkeässä roolissa, sillä valtaosa lääkkeistä kulkee loppukäyttäjille niiden kautta. Proviisori Satu Syvänperä kertoi erilaisten lääkejätteiden käsittelystä ja systemaattisesta keräyksestä HUSin sairaaloissa. Lääkehävikin seuranta on olennaista; hävikkiin voi vaikuttaa mm. keskittämällä. Säästöt voivat olla miljoonia euroja vuodessa.


Apteekit huolehtivat lääkealan ympäristöasioiden kuluttajavalistuksesta. Apteekkari Helena Toivakka avasi konkreettisessa esityksessään erilaisia tapoja, miten apteekit voivat toimia ekologisemmin. Toivakan mukaan ympäristöosaaminen on ammattitaitoa, kilpailuetu ja yksi yrityksen parhaista käyntikorteista.


Lääketietokeskus osaltaan vähentää lääkealan riskejä ja edistää ympäristöasioita. Johtaja Essi Kariaho kertoi esimerkkinä YSI-hankkeen: OYSin sairaala-apteekissa innovoitiin lääkehoitoprosessia ja suunniteltiin sovellus lääkehävikin kirjaamiseen ja seurantaan – tiedot linkitettyinä lääketietokantoihin lainsäädännön vaatimukset huomioiden. Asia kosketti monia eri rooleja myös osastoilla ja johdossa, ja se paransi paitsi lääkehävikkiä myös työturvallisuutta.


Lääkejäämien määrää ympäristössä ja vesistöissä voidaan vähentää


Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta lääkejäämiä päätyy ympäristöön. Tilannetta hallitaan muun muassa ympäristölupien ja tarkan seurannan avulla. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Lauri Äystö avasi lääkkeiden ympäristölupien seurantaa ja kehittämistarpeita mm. EPIC-hankkeen huomioiden kautta. EPICissä (2016–2019) tavoitteena on ollut vähentää lääkeaineiden päätymistä ympäristöön. Äystö korosti yhteistyötä toiminnanharjoittajan, jätevedet vastaanottavan puhdistamon ja luvittajan välillä, sopimusten ajoittaista tarkistamista ja yhtenäisempiä menettelyjä.


Lääkeainejäämät jätevesissä on tosiasia, jonka vaikutuksia emme täysin tunne. Nykyinen jätevedenpuhdistus on tehokasta, mutta aivan kaikkea ei pystytä erottelemaan. Pistekuormalähteiden jätevesien käsittely olisi tärkeää, ennen kuin ne laimennetaan kunnallisiin jätevesiin. Esim. uusia sairaaloita rakennettaessa tämä pyritäänkin huomioimaan. Jokainen meistä voi myös omalla toiminnallaan vähentää lääkeainejäämien määrää vesistöissä. On tärkeää palauttaa ylimääräiset lääkkeet apteekkiin, josta ne viedään asianmukaisesti hävitettäväksi.


Kommenttipuheenvuorossaan Baltic Sea Action Groupin Michaela Ramm-Schmidt muistutti vielä omista lähialueistamme, kuten Itämeri, ja sen ekologisen tasapainon palauttamisesta tuleville sukupolville. Tämä tavoite voidaan saavuttaa eri toimijoiden systemaattisella yhteistyöllä, jossa mukana ovat yritykset, tutkijat, poliitikot sekä muut tahot.


Vastuullisuus, yhteistyö ja tiedolla johtaminen tärkeässä roolissa


Ympäristöasioiden huomioiminen ja kiertotalous ovat osa vastuullisuutta. Päivän viimeisessä esityksessä EK:n Kemianteollisuuden johtaja Sami Nikander totesi, että kaikkeen ei tarvita pakottavaa lainsäädäntöä. On monia syitä olla itse proaktiivinen – vastuullisuus myös parantaa alan mainetta ja vetovoimaa.


Lääkealan ensimmäisessä ympäristöpäivässä korostui yhteistyön merkitys, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja tiedolla johtaminen. Seuraava Lääkealan ympäristöpäivä on maaliskuussa 2020. Jos haluat osallistua ohjelman suunnitteluun, kertoa ideoita tai ilmoittautua mukaan, ota yhteyttä!
 

Jätä yhteystietosi, niin olen sinuun yhteydessä!