Eveliina Haahkamo
16.09.2019

Liikunta auttaa ylläpitämään ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä ja se on hyödyllistä myös fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä yleisiä kansansairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Liikunta on tärkeää myös lihaskunnon ylläpitämisessä sekä painon hallinnassa. UKK-instituutin yli 65-vuotiaiden terveysliikuntasuosituksen mukaan lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi harjoittaa 2-3 kertaa viikossa ja näiden lisäksi tulisi harjoittaa kestävyyskuntoa viikossa 2h 30 min reippaalla teholla tai 1h 15min rasittavasti (UKK-instituutti 2019*).

Miten lääkitys voi vaikuttaa ikääntyneen liikuntaan?

Oikea lääkitys mahdollistaa turvallisen ja mielekkään liikkumisen ja säilyttää toimintakykyä. Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavilla sydämen sykettä hidastavat beetasalpaajat mahdollistavat turvallisen ja kivuttoman liikunnan, koska muuten syke pääsisi nousemaan liian korkealle ja aiheuttaisi rintakipukohtauksen. Monet sydän- ja verenpainelääkkeet vähentävät sydämen työkuormaa, minkä ansiosta liikunta on mahdollista. Ilman astma- ja keuhkoahtamataudinlääkitystä liikunta voisi olla jopa mahdottomuus. Riittävä kipulääkitys on myös tärkeä huomioida ikääntyneillä, etteivät kivut rajoita turhaan elämää.

Liikunta on turvallista oikein ja omalla tasolla suoritettuna, mutta lääkitys voi aiheuttaa ongelmia, jos esimerkiksi lääkkeiden annokset eivät ole ikääntyneelle sopivat. Lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset voivat estää tai haitata liikkumista ja liikunnan harrastamista. Pahimmillaan haittavaikutukset voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja tapaturmia. Monet lääkkeet aiheuttavat huimausta ja tämä yhdessä ikääntymisen aiheuttaman tasapainon heikkenemisen kanssa voi johtaa kaatumisiin ja vakaviinkin loukkaantumisiin. Kaatumiset lisäävät ikääntyneiden laitoshoitoa ja ne voivat myös aiheuttaa liikkumisen välttelyä kaatumisten pelossa.

Mitä ikääntyneen lääkityksessä on erityisesti huomioitava?

Monilla lääkkeillä on omat erityispiirteensä, jotka tulee huomioida erityisesti ikääntyneillä potilailla. Liian vahva diabeteslääkitys voi laskea verensokerin vaarallisen alas liikuntasuorituksissa, ja muut lääkkeet voivat peittää hypoglykemian oireet. Statiinit voivat yhdessä rasittavan liikunnan kanssa lisätä lihaskipuja, mikä voi heikentää intoa liikkua. Pitkissä liikuntasuorituksissa on huolehdittava riittävästä nesteytyksestä ja erityisesti jos käytössä on nesteenpoistolääkitys, koska se yhdessä ikääntyneillä heikentyneen janontunteen kanssa lisää riskiä kuivumiselle ja elektrolyyttihäiriöille. Jos käytössä oleva lääke heikentää jo entuudestaan ikääntyneillä heikentynyttä ääreisverenkiertoa, on jalkoja syytä tarkkailla hiertymien ja paleltumien varalta.

Ikääntyneiden lääkitystä suunniteltaessa on tärkeää huomioida myös henkilön elämäntyyli ja mukauttaa lääkitys siihen sopivaksi. Lääkityksen pitää myös mahdollistaa mielekäs elämä ja tukea ikääntyneen toimintakyvyn säilymistä. Liikunta on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi, joten lääkityksen ei tulisi estää liikkumista vaan tukea sitä.

Lääketietokeskus tukee iäkkäiden turvallista lääkehoitoa lääkeainekohtaisilla Lääkitysturvallisuus ja Hoidon seuranta -aineistoilla. Lisäksi vuoden 2020 käsikirjassa hyödynnetään Fimean Iäkäs 75+ -aineistoa kuvaamaan lääkeaineiden soveltuvuutta iäkkäille.

*UKK-instituutti. Viikoittainen liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. Viitattu 8.8.19. Sivusto päivitetty 2.4.19. http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka/liikuntapiirakka_yli_65-vuotiaille

Teksti: Eveliina Haahkamo

Eveliina Haahkamo on gerontologiaa opiskeleva farmaseutti, joka suoritti opintoihinsa liittyvän työharjoittelujakson Lääketietokeskuksessa kesällä 2019.