Lääketietokeskus Ajankohtaista Lääkealalla Transrasvahapot yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä

Transrasvahapot yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä

Eurooppalaiset kuluttajat altistuvat yhä liian suurille määrille transrasvahappoja, vaikka tilanne onkin parantunut viime vuosina. Suomalaisissa elintarvikkeissa transrasvoja on vain vähän.

Transrasvahapot ovat vaarallisia, koska ne suurentavat sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Jo viiden gramman päiväannos nostaa sepelvaltimotaudin riskiä noin 20 prosenttia, aiemmat tutkimukset osoittavat. Transrasvahappoja syntyy kasvirasvojen teollisessa kovettamisessa, ja niitä on monissa pikaruoissa, esimerkiksi ranskalaisissa perunoissa, perunalastuissa, mikropopkornissa, kekseissä ja leivonnaisissa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin transrasvojen määrää 16 EU-maan elintarvikkeissa, jotka sisältävät transrasvahappoja ja joissa on vähintään 15 grammaa rasvaa sadassa grammassa tuotetta. Lopulta analyysi rajautui ranskalaisiin perunoihin, kananugetteihin, mikropopkorniin sekä kekseihin ja leivonnaisiin.

Analyysi osoitti transrasvahappojen vähentyneen Länsi-Euroopan maissa vuosina 2005–2009, mutta Itä-Euroopassa pitoisuudet olivat yhä suuria. Unkarissa, Puolassa ja Tsekin tasavallassa kookas annos kyseisiä elintarvikkeita sisälsi keskimäärin 10–20 grammaa transrasvahappoja, kun esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa ruokien pitoisuudet jäivät alle 2 grammaan.

Suomalaiset saavat päivittäin keskimäärin 1–1,5 grammaa transrasvoja, mikä on kansainvälisesti verrattuna vähän. On silti todennäköistä, että pikaruokaa ja valmisruokia paljon syövien saanti on huomattavasti suurempaa.

Valtaosassa Euroopan maita transrasvat ovat vähentyneet ilman lainsäädäntöä elintarviketeollisuuden vapaaehtoisin muutoksin. Tanska, Itävalta, Sveitsi ja Islanti ovat tällä hetkellä ainoat Euroopan maat, joissa laki rajoittaa ruokien transrasvat alle kahteen grammaan, mikä on myös osoittautunut tehokkaaksi. Lakien avulla transrasvojen saanti saataisiin pienemmäksi myös riskiryhmissä, jotka syövät paljon pika- ja valmisruokia.

Suomessa transrasvojen pieni määrä johtuu pitkälti siitä, että 1990-luvulla kotimainen margariiniteollisuus muutti kasvirasvojen kovettamismenetelmiä niin, ettei transrasvoja juurikaan muodostu. Myös muiden rasvaa sisältävien elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuudet ovat vähentyneet.

Tutkimus julkaistiin BMJ Open -julkaisussa.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ Open 2012;doi:10.1136/bmjopen-2012-000859)
http://bmjopen.bmj.com/content/2/5/e000859.abstract

Sitemap:

Sivusto ei ole optimoitu IE6-selaimelle

Päivittämällä selaimesi uudempaan versioon:

  • Varmistat uudempaa tekniikkaa sisältävien sivustojen näkymisen oikein
  • Lisäät verkkoturvallisuutta
  • Saat vakaammin toimivan selainympäristön

Päivitä uuteen Internet Explorer -versioon

Päivitä selaimesi alla olevasta olevasta linkistä uusimpaan Internet Explorer -versioon. Internet Explorer on ilmainen ja se on vapaasti ladattavissa Microsoftin sivustolta.

Asenna Firefox

Voit vaihtoehtoisesti siirtyä kokonaan uuteen selaimeen, Firefoxiin. Selain on ilmainen ja se on vapaasti ladattavissa Mozillan sivustolta.

Sulje