Allergiat ovat yleisiä, ja niitä sairastavien määrä näyttää edelleen kasvavan. Noin viidennes suomalaisista kärsii ainakin ajoittain joistakin allergisista oireista. Oireilua on eniten keväällä ja alkukesästä, kun mm. koivu ja muut lehtipuut sekä keskikesällä erityisesti timotei ja syksymmällä pujo erittävät siitepölyä.

Allergioiden aiheuttajia tunnetaan edelleen huonosti, mutta aihetta tutkitaan jatkuvasti. Allergiat näyttävät liittyvän länsimaiseen ja kaupunkimaiseen elämäntapaan, johon liittyy vähän lasten vaikeita infektiotauteja ja hyvä ympäristöhygienia.

Allergioihin voi liittyä monenlaisia oireita, kuten ihottumaa, silmien ja nenän limakalvon vaivoja, astmaattista hengenahdistusta tai ruoka-allergioiden yhteydessä ripulia tai muita vatsavaivoja. Voimakkaat yleisallergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta ne voivat olla hengenvaarallisia.

Allergisista oireista kärsivä voi oppia välttämään kontaktia niitä aiheuttavien tekijöiden kanssa, mutta esimerkiksi siitepölyä on vaikea päästä pakoon. Allergioiden oireita pyritäänkin estämään ja lievittämään pääasiassa lääkkeillä. Siedätyshoito on mahdollinen silloin, kun oireet ovat vaikeita ja niiden aiheuttaja on tiedossa.

Allergiapotilaiden valtakunnallinen järjestö on Allergia- ja Astmaliitto, jolla on paikallisyhdistyksiä maan eri osissa. Järjestön lehti on nimeltään Allergia & Astma, ja kotisivun osoite on http://www.allergia.com. Järjestön kautta allergiapotilaat saavat tietoa allergioiden hoitoon ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Tietoa kannattaa kysyä myös oman kunnan terveyskeskuksesta, yksityislääkäreiltä, työterveyshuollosta tai Kelan toimistosta.

Hankalaa atooppista ihottumaa sairastava lapsi voi saada Kelalta lapsen hoitotukea. Sitä haetaan Kelan toimistosta, ja mukaan liitetään lääkärin kirjoittama todistus. Myös lehmänmaidolle allergisille pikkulapsille on mahdollista saada Kelalta tukea. Astmapotilaiden kuntoutusta ja sosiaaliturvaa on käsitelty kyseisessä kohdassa tässä kirjassa.

Lääkkeet ovat tärkeimpiä allergioiden hoitokeinoja. Niiden vaikuttavat aineet ovat kortikosteroideja tai antihistamiineja sekä eräitä muitakin lääkeaineita. Allergialääkeitä annostellaan pääosin tabletteina, mikstuuroina, sumutteina tai voiteina. Osaa allergialääkkeistä saa apteekista ilman reseptiä pieninä pakkauskokoina, mutta suuriin pakkauksiin tarvitaan tavallisesti lääkärin kirjoittama resepti.

Kortikosteroideja tulee käyttää säännöllisesti altistuksen aikana, kuten tietyn siitepölykauden yhteydessä. Käyttö kannattaa aloittaa pari viikkoa ennen tällaista kautta, jos entuudestaan tietää oireita olevan tulossa.

Antihistamiineja on käytetty allergiaoireiden lievitykseen jo vuosikymmenten ajan. Allergisiin reaktioihin liittyy histamiinin vapautumista solujen sisältä, kun elimistö pyrkii torjumaan sille vierasta valkuaisainetta. Vapautuessaan histamiini aiheuttaa paikallista kutinaa ja kihelmöintiä sekä turvotusta. Esimerkiksi hyttysen pistoa seuraava ihoreaktio on tästä tyypillinen esimerkki. Antihistamiinien tarkoituksena on vähentää näitä oireita.

Antihistamiineilla lievitetään allergisiin ihoreaktioihin liittyvää kutinaa ja turvotusta, ja ne auttavat myös nenän ja silmien limakalvo-oireisiin. Astmaoireita ne eivät yleensä estä eivätkä lievitä.

Osa etenkin vanhimmista antihistamiinivalmisteista aiheuttaa väsymystä, mistä voi olla hyötyäkin otettaessa lääke illalla. Tällöin kutinan ja muiden oireiden aiheuttama haitta unelle vähenee. Ilman reseptiä saatavat antihistamiinit aiheuttavat väsymystä harvoin, mutta suurehkoja annoksia tai pitkäaikaista käyttöä tarvittaessa uneliaisuutta voi ilmaantua.