Lääketietokeskus Lääketieto Tietoa lääkkeistä ja terveydestä Lääkehoitoon liittyvät laboratoriotutkimukset

Lääkehoitoon liittyvät laboratoriotutkimukset

Laboratoriotutkimuksia käytetään sairauksien seulonnassa, diagnoosin varmentamisessa, taudinkulun seurannassa sekä selvittämään, vaikuttaako lääkehoito toivotulla tavalla. 

Laboratoriotutkimus voi paljastaa häiriön elimen tai elimistön biokemiallisessa tasapainossa. Näytteistä voidaan lisäksi tutkia käytettyjen lääkeaineiden vaikutusta mittaamalla pitoisuuksia sekä todeta lääkkeiden haittavaikutuksia.

Sekä laboratoriotutkimuksia tilattaessa että analyysituloksia ilmoitettaessa käytetään systeemilyhenteitä kuvaamaan, mistä näyte on peräisin. Siten esimerkiksi f (pieni kirjain, "fasting") merkitsee, että näytteenottoa edeltävän 12 tunnin aikana ei saa syödä ja on juotava vain pelkkää vettä. Mahdollinen tee tai kahvi tulee nauttia ilman sokeria tai kermaa. Paastonäytteen ottaminen sujuukin parhaiten aamulla ennen aamupalan syömistä.

Näytteenottoon valmistautuminen on yksi tärkeimmistä seikoista laboratoriotutkimuksen luotettavuuden ja tuloksen käyttökelpoisuuden kannalta. Näytteenottoon valmistautumisen ohjeet saa parhaiten laboratorion näytteenottajalta tai myös lääkäriltä. Teknistä vikaa epäiltäessä tutkimus kannattaa varsin herkästi kontrolloida uusintanäytteestä.

Taustatiedot tunteva lääkäri tulkitsee tutkimustulokset ja tekee asiantuntijana johtopäätökset sairauteen ja hoitoon nähden.

Lyhenne Selitys Alkuperä
a Valtimo Arterial
B (Koko) Veri Blood
E Punasolu Erythrocyte
F Uloste Feces
f Paasto Fasting
L Valkosolu Leukocyte
P Plasma Plasma
Pt Potilas Patient
S Seerumi Serum
U Virtsa Urine
v Laskimo Venous

Plasma ja seerumi ovat verinäytteestä linkoamalla erotettuja nesteosia, joista mitataan erilaisia niihin liuenneita komponentteja. Komponentti on systeemin kemiallinen tai fysikaalinen osa, kuten kalium, tai tapahtuma systeemissä, esimerkiksi hyytyminen. Analyysitulos ilmaistaan mittausarvona yhdessä valitun yksikön kanssa. Viitearvojen tunteminen on edellytys kliiniselle arvioinnille. Viitearvot, joista takavuosina käytettiin nimitystä "normaaliarvot", on määritetty siten, että tilastollisesti 19 tutkittua 20:stä "terveestä" eli 95 % asettuu kyseiselle alueelle. Viitearvoihin vaikuttavat mm. ikä, sukupuoli, vuorokauden aika tai liikunta. Ennen verinäytteen ottoa 15 - 20 minuutin rauhallinen istuminen on suositeltavaa verenkierron tasaannuttamiseksi. Samaa tutkimusta voidaan tehdä erilaisilla laitteilla ja eri mittausmenetelmällä. Siksi kunkin suorittavan laboratorion (sairaala, terveyskeskus, lääkäriasema) viitearvot ovat tutkimuksen ensisijainen vertailukohde.

Kaksi esimerkkiä laboratoriokokeista ja niiden tulosten tulkinnasta

Systeemi Komponentti Lyhenne Tulos Viitealue
P- Kalium K 3,7 mmol/l 3,3-4,9
S- Virtsahappo Uraat 520 umol/l 160-450(miehet)

Koska sairausvakuutus korvaa osan lääkärin määräämistä ja sairauden vuoksi tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista, tutkimusmääräykset ja maksukuitit kannattaa säilyttää Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoa varten. Korvausta suoritetaan vain tutkimuksesta, joka on tehty vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Seuraavassa kuvataan tavallisimpia lääkehoitoihin ja kansantauteihin liittyviä laboratoriotutkimuksia.

ALANIINIAMINOTRANSFERAASI

Lyhenne: S-ALAT, S-ALT
Tutkimuksen kuvaus: Laskimoverinäyte.
Tutkimussyitä: Maksavaurion osoittaminen.
Viitearvot: 10-50 U/l
Tulkinta: Korkeita aktiivisuuksia tavataan maksasolujen vaurioituessa, esimerkiksi hormonien, lääkkeiden tai muiden kemiallisten aineiden aiheuttamissa reaktioissa.
Muuta huomattavaa: Yleisin maksaentsyymitutkimus.

C-REAKTIIVINEN PROTEIINI

Lyhenne: S-CRP
Tutkimuksen kuvaus: Laskimoverinäyte.
Tutkimussyitä: Akuutit taudit, kuten infektiot.
Viitearvot: Alle 10 mg/l
Tulkinta: Monenlainen kudostuho ja pahanlaatuiset kasvaimet nostavat pitoisuutta. CRP kohoaa nopeasti äkillisesti alkavien tautien, kuten infektioiden yhteydessä. Bakteeriperäisten tautien yhteydessä nousu on virusperäisiä suurempi, mikä helpottaa esimerkiksi hengitysteiden tulehdustautien erotusdiagnoosissa ja hoitotavan valinnassa. Munuaistulehduksessa taso kohoaa selvästi rakko- tai virtsaputken tulehduksia enemmän.
Muuta huomattavaa: Tutkimuksella on huomattava merkitys myös taudinkulun ja hoidon tehon seurannassa.

ELEKTROKARDIOGRAFIA

Lyhenne: Pt-EKG, "sydänfilmi".
Tutkimuksen kuvaus: Mitataan rintakehän pinnalle ja raajoihin asetettujen antureiden avulla sydämen sähkövarauksia.
Tutkimussyitä: Sydänsairaudet.
Viitearvot: Lääkäri tulkitsee "sydänkäyrän". Eräiden laitteiden tekemä atk- esiseulonta antaa lääkärille arviointiehdotelmia, mutta voi valistuneellekin potilaalle aiheuttaa turhaa huolestumista ja ylitulkintoja.
Tulkinta: Antaa asiantuntijalle monipuolista tietoa sydämen toiminnasta ja sairauksista.
Muuta huomattavaa: Tutkimus on potilaalle täysin kivuton ja vaaraton. Sitä täydennetään joskus kliinisellä rasituskokeella ja vuorokausiseurantatutkimuksella.

GLUTAMYYLITRANSFERAASI

Lyhenne: S-GT.
Tutkimuksen kuvaus: Laskimoverinäyte.
Tutkimussyitä: Maksa- ja sappitiesairaudet. Maksa-aineenvaihdunnan kautta hajoavien lääkkeiden (mm. hormonit) sivuvaikutusten ennakointi.
Viitearvot: Miehet 10 - 60 U/l, naiset 10 - 40 U/l.
Tulkinta: Kohonneita arvoja esiintyy useiden lääkeaineiden kuten ehkäisypillerien ja epilepsialääkkeiden käyttäjillä, myös ylipainoisilla ja runsaan säännöllisen alkoholinkäytön yhteydessä. Aktiviteetti normalisoituu 2-3 viikossa alkoholin käytön lopettamisesta.
Muuta huomattavaa: Varsin herkkä maksan kudosvaurion ilmaisija.

GYNEKOLOGINEN IRTOSOLUKOE

Lyhenne: Pt-PAPA, Papanicolaun värjäys.
Tutkimuksen kuvaus: Lääkäri tai hoitaja ottaa näytteet näkökontrollissa emättimestä mikroskopointilasille. Tutkimus on potilaalle kivuton.
Tutkimussyitä: Naisen kuukautiskierron ja hormonitasapainon tarkastus, kohdun kaulaosan syövän seulonta, gynekologisten tulehdustautien osoittaminen, hormonihoidon seuranta.
Viitearvot: Sytologilääkäri antaa lausunnon mikroskooppinäytteestä.
Tulkinta: Hoitava lääkäri arvioi löydösten merkityksen sekä lisä- ja kontrollitutkimusten tarpeen.
Muuta huomattavaa: Näytettä ei tulisi ottaa kuukautisvuodon aikana.

HDL-KOLESTEROLI

Lyhenne: fS-Kol-HDL
Tutkimuksen kuvaus: Toinen kolesterolin pääosasista, "hyvänlaatuinen" kolesteroli. HDL = High Density Lipoproteins.
Tutkimussyitä: Rasva-aineenvaihdunnan seulontatutkimus. Verisuonitautien riskitekijöiden arviointi.
Viitearvot: Yli 0,95 mmol/l miehet, yli 1,10 mmol/l naiset.
Tulkinta: Matalaan tasoon liittyy lisääntynyt sydäninfarktin ja verisuonien kalkkeutumisen riski. Erotuksena fS-Kol-LDL:stä (Low Density Lipoproteins), jonka runsaus on erityisesti osoitettu sydäntautien riskitekijäksi. Tupakointi pienentää, laihduttaminen ja liikunta nostavat HDL-kolesterolin tasoa.
Muuta huomattavaa: Paastonäyte.

KALIUM

Lyhenne: S-K
Tutkimuksen kuvaus: Laskimoverinäyte, josta seerumi erotetaan mahdollisimman pian.
Tutkimussyitä: Sydänperäiset ja kehon nestetasapainoon vaikuttavat sairaudet.
Viitearvot: 3,7 - 5,3 mmol/l (P-K 3,3 - 4,9 mmol/l)
Tulkinta: Matalia arvoja esiintyy eräiden verenpaine- ja sydänlääkkeiden (diureetit) pitkäaikaisen käytön yhteydessä, samoin runsaassa oksentelussa ja ripuloinnissa. Korkeita arvoja tavataan munuaisen vajaatoiminnan ja kaliumin liika-annostelun yhteydessä.
Muuta huomattavaa: Kuuluu sydänsairauksien ja kohonneen verenpaineen laadukkaan hoidon seurannan perustutkimuksiin.

KOLESTEROLI

Lyhenne: fS-Kol
Tutkimuksen kuvaus: Laskimoverinäyte
Tutkimussyitä: Rasva-aineenvaihdunnan seulonta. Ruokavalio- ja lääkehoidon seuranta.
Viitearvot:

3,5 - 5,0 mmol/l Ihanteellinen
5,1 - 5,9 mmol/l Hyvä
6,0 - 6,9 mmol/l Lievästi kohonnut
7,0 - 7,9 mmol/l Kohonnut
yli 8,0 mmol/l Huomattavasti kohonnut

Tulkinta: Korkea seerumin kolesterolipitoisuus on merkittävä verisuoni- ja sydäntautien riskitekijä. Runsaasti tyydytettyjä eläinrasvoja sisältävä ravinto nostaa kolesterolin tasoa, samoin diabetes ja liikalihavuus.
Muuta huomattavaa: Suotavaa on paastonäyte, joskaan se ei mittausmenetelmästä riippuen ole aina aivan välttämätön. Mitä korkeampi on kolesterolin taso, sitä aiheellisempaa on pyrkiä muuttamaan ruokavaliotaan. Jollei dieettihoito tehoa, lipidi- eli rasvatasoon voidaan tehokkaasti vaikuttaa pitkäaikaisella lääkehoidolla. Uusintamittaukset ovat seurannassa aiheellisia korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa, jos seerumin kolesterolipitoisuus on korkea. Lievästi kohonneita arvoja ei tule pitää vaarallisina ellei samanaikaisesti ole muita riskitekijöitä, kuten sukurasitusta, sepelvaltimosairautta tai diabetesta.

LASKO

Lyhenne: B-La, B-SR, "senkka"
Tutkimuksen kuvaus: Hyytymisenestoaineeseen otettu verinäyte vedetään asteikkopipettiin ja punasolujen annetaan laskeutua 60 minuuttia, jolloin mitataan millimetreinä laskeuma ("lasko").
Tutkimussyitä: Sairauden etsimisen lisäksi taudin aktiivisuusasteen, paranemisen ja hoidon tehon seuranta. Tärkeä mm. nivelreuman seurannassa. Viitearvot: 1-10 mm/t.
Tulkinta: Terveellä henkilöllä lasko on matala. Merkitystä on paitsi laskon korkeudella myös muutoksilla aikaisempaan arvoon verrattuna.
Muuta huomattavaa: Tulos on yksilöllinen, sillä joillakin henkilöillä lasko on pysyvästi asettunut normaalia korkeammalle tasolle.

LDL-KOLESTEROLI

Lyhenne: fS-Kol-LDL
Tutkimuksen kuvaus: Laskimoverinäyte. Toinen kolesterolin pääosasista, ns. "pahalaatuinen kolesteroli". LDL = Low Density Lipoproteins.
Tutkimussyitä: Rasva-aineenvaihdunnan tutkiminen yhdessä kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridien kanssa.
Viitearvot: Alle 3,5 mmol/l
Tulkinta: Kohollaan olevaan LDL-kolesteroliin liittyy korkean kokonaiskolesterolin tavoin lisääntynyt riski sairastua sepelvaltimotautiin ja ennenaikaiseen verisuonten kalkkeutumiseen.
Muuta huomattavaa: Laskennallinen tulos ei ole luotettava jos fS-Trigly on yli 4 mmol/l.

PROSTATASPESIFINEN ANTIGEENI

Lyhenne: S-PSA
Tutkimuksen kuvaus: Laskimoverinäyte
Tutkimussyitä: Tutkimusta käytetään eturauhassyövän diagnostiikassa ja seulonnassa.
Viitearvot: Alle 4 mg/l alle 70 v, alle 5,5 mg/l yli 70 v. Huomioitava ikäriippuvuus.
Tulkinta: Korkeat PSA-pitoisuudet aiheuttavat jatkoselvittelyn hyvänlaatuisen liikakasvun erottamiseksi eturauhassyövästä.
Muuta huomattavaa: Yhdynnästä pidättäytymistä suositellaan 48 t verran ennen näytteenottoa, sillä siemensyöksy nostaa seerumin PSA-pitoisuutta.

PERUSVERENKUVA

Lyhenne: B-PVK. Se sisältää seuraavat tutkimukset: B-Hb (hemoglobiini), B- Hkr (hematokriitti), B-Eryt (erytrosyytit, punasolut), B-Leuk (leukosyytit, valkosolut), E-MCH (punasolujen hemoglobiinin massa), E-MCHC (massakonsentraatio), E-MCV (keskitilavuus). Täydelliseen verenkuvaan (B-TVK) kuuluu edellisten lisäksi valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi) ja verihiutaleet (B-Trom).
Tutkimuksen kuvaus: Mittaus tehdään automaattisella laskurilaitteella laskimoverinäytteestä.
Tutkimussyitä: Kuuluu verisairauksien, anemian ja infektioiden perustutkimuksiin.
Viitearvot:

B-Hb
125 - 160 g/l (Naiset)
135 - 180 g/l (Miehet)

B-HKR
37 - 47 % (Naiset)
40 - 54 % (Miehet)

B-Eryt
4,0 - 5,3 x1012/l (Naiset)
4,5 - 6,1 x1012/l (Miehet)

E-MCH
27 - 32 pg

E-MCHC
320 - 360 g/l

E-MCV
80 - 96 fl

B-Leuk
4,0 - 10,0 x 109/l

Tulkinta: Matala hemoglobiini viittaa anemiaan, punasoluindeksit antavat viitteitä anemian syystä. Kehon kuivuminen (raju oksentelu, ripulointi, useampipäiväinen kuumeilu) kohottaa hemoglobiinia ja hematokriittia. Korkeita leukosyyttimääriä esiintyy bakteeri-infektioiden yhteydessä, samoin leukemioissa, matalia eräissä virusinfektioissa. Vaihtelualue on sangen suuri. Fyysinen aktiviteetti ja ateriointikin voivat nostaa leukosyyttimääriä. Eräät reuma- ja särkylääkkeet voivat vaurioittaa verta muodostavaa kudosta. Tällaisen haittavaikutuksen (anemia, liuskatumaisten valkosolujen tai verihiutaleitten väheneminen) ennakointi on mahdollista perusverenkuvan tutkimisella.

Muuta huomattavaa: Ennen verinäytteiden ottoa 15-20 minuutin rauhallinen istuminen on suositeltavaa verenkierron tasaannuttamiseksi. Myös näytteenottoasento (makuulla, istuen) vaikuttaa jonkin verran hemoglobiinipitoisuuteen.

TRIGLYSERIDIT

Lyhenne: fS-Trigly
Tutkimuksen kuvaus: Paaston jälkeinen laskimoverinäyte.
Tutkimussyitä: Epäily rasva-aineenvaihdunnan häiriöstä. Dieetti- ja lääkehoidon seuranta.
Viitearvot: 0,40 - 1,70 mmol/l
Tulkinta: Rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuus. Korkeiden triglyseridipitoisuuksien toissijaisena syynä voi olla mm. sokeritauti, alkoholismi, lihavuus, kilpirauhasen tai munuaisten vajaatoiminta.
Muuta huomattavaa: Mittaus suoritetaan aina paastonäytteestä (12 t) eli potilas on ravinnotta yli yön. Alkoholin käytöstä tulee pidättäytyä 48 tuntia ennen näytteenottoa.

TROMBOPLASTIINIAIKA

Lyhenne: P-TT. P-INR.
Tutkimuksen kuvaus: Mitataan maksaperäisten K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden osuutta hyytymistapahtumassa.
Tutkimussyitä: P-INR -tutkimusta käytetään suun kautta nautittavan veren hyytymisenestolääkkeen ("verenohennuslääkkeen") pitkäaikaishoidon seurannassa.
Antikoagulantin eli verenohennuksen käyttö on tavallista verisuonitukoksen, keuhkoveritulpan, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin jälkihoidossa. P-TT on käytössä hyytymistekijöiden tasomittarina mm. maksan toimintavajauksessa.
Viitearvot: P-INR terveet 0,9 - 1,2 ja hoitoalue 2,0 - 3,5. P-TT terveet 70 - 130 % ja hoitoalue 10 - 25 %.
Tulkinta: TT:n prosenttituloksen ja INR:n välillä vallitsee keskinäinen käänteinen yhteys.
Muuta huomattavaa: Tuloksen poiketessa hoitoalueelta tulisi ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin lääkkeen annostelun tarkistamiseksi mahdollisen vuotoriskin tai hoidon tehottomuuden vuoksi.

VERENSOKERI

Lyhenne: B-Gluk
Tutkimuksen kuvaus: Diagnoositarkoituksessa sormenpää- tai laskimoverinäyte otetaan aamulla 12 tunnin paaston jälkeen. Dieetti-, tabletti- tai insuliinihoidossa näyte otetaan diabeetikolta ilman paastoa tavanomaisella lääkityksellä ja aterioinnilla.
Tutkimussyitä: Diabeteksen diagnoosi ja hoidon seuranta.
Viitearvot: 3,3 -5,3 mmol/l
Tulkinta: Toistuvasti poikkeavat arvot antavat aiheen hoidon tarkistamiseen. Plasmasta mitattuna glukoosiarvot ovat 10 - 20 % kokoveren arvoja korkeammat (3,9 - 6,5 mmol/l).
Muuta huomattavaa: Muita hyödyllisiä diabeteksen tutkimuksia ovat oraalinen glukoosirasitus (Pt-Gluk-R), jolla tutkitaan elimistön kykyä käyttää glukoosia, sekä glykohemoglobiini (B-GHbA1C), joka kertoo diabeteksen tasapainon onnistumisesta.

VIRTSAHAPPO

Lyhenne: S-Uraat, Uraatti
Tutkimuksen kuvaus: Seeruminäyte.
Tutkimussyitä: Kihdin diagnosointi ja sen hoidon seuranta.
Viitearvot: Naiset 120-340 mmol/l, miehet 160-450 mmol/l.
Tulkinta: Kohoaa kihdissä poikkeavan puriiniaineenvaihdunnan seurauksena.
Muuta huomattavaa: Kihtiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa dieetillä ja lääkehoidolla.

VIRTSANÄYTE

Virtsan perustutkimukset: U-KemSeul (kemiallinen seulontakoe), U-Solut (mikroskopointi, solulaskenta) sekä U-BaktVi (bakteeriviljely, usein Uricult®). Seulontakoe sisältää useimmiten ainakin seuraavat tutkimukset: U-Prot-0 (valkuainen), U-Gluk-0 (sokeri), U-Keto-0 (asetoniaineet), U-Hb-0 (veri), U-Leuk-0, U-Nitr-0 (nitriittikoe). Erityistilanteessa: Pyynnössä U-Tutk-1 tutkitaan aina U-KemSeul ja lisäksi U-Solut jos seulontakoe on positiivinen. U-Tutk-2:ssa tutkitaan seulonnan tuloksesta riippumatta aina U-KemSeul ja U-Solut.
Tutkimuksen kuvaus: Oikea näytteenotto on keskeinen osa tutkimusta. Paras näyte saadaan ensimmäisestä aamuvirtsasta, joka otetaan steriiliin näyteastiaan ja toimitetaan alle tunnissa laboratorioon. Mikäli aamunäytteen ottaminen laboratoriossa tai toimittaminen sinne ilman viivettä ei onnistu, tulisi edellisestä virtsaamisesta olla kulunut vähintään 4, mieluiten yli 6 tuntia. Ennen näytteenottoa virtsaputken suu huuhdellaan vedellä ilman saippuaa tai desinfioivia aineita. Näyte otetaan ns. keskivirtsasta: aluksi virtsan annetaan valua pönttöön, sitten viedään näyteastia virtsasuihkuun ja otetaan näytettä tarpeellinen määrä, minkä jälkeen loppuvirtsan annetaan mennä pönttöön. Säilytys ja kuljetus laboratorioon jääkaappikylmässä hidastaa näytteen tuhoutumista.
Tutkimussyitä: Munuaisten, rakon ja virtsateiden sairaudet ja tulehdukset. Munuaisten suodatus- ja toimintakyvyn arviointi ja seuranta.
Viitearvot: Normaalisti virtsa on keltaista ja kirkasta eikä seulontakokeessa todeta valkuaista, sokeria eikä asetoniaineita. Sakan mikroskopoinnissa voidaan nähdä näkökenttää kohti 0 - 2 punasolua tai 0 - 4 valkosolua. Värjäyksessä ei todeta virtsateiden epiteelisoluja eikä bakteereja.
Tulkinta: Lääkäri tulkitsee tulokset. Valkuaisen tai hemoglobiinin osoittaminen virtsasta on herkkä merkki lääkkeen aiheuttamasta haittavaikutuksesta. Muuta huomattavaa: Näyte naisilta kuukautisten aikana vaatii näytteenotossa erityistä huolellisuutta.

Tavallisten laboratoriotutkimusten viitearvoja aikuisilla

Lyhenne Tutkimus Viitearvot
S-Alb Albumiini 35 - 55 g/l
S-AFOS Alkaalinen fosfataasi 60 - 275 U/l
S-Amyl Amylaasi 70 - 300 U/l
S-AST Antistreptolysiini Alle 400 IU/l
S-ASAT Aspartaattiaminotransferaasi Alle 40 U/l
fS-B12-Vit B12-vitamiini 170 - 670 pmol/l
S-Bil Bilirubiini 2 - 20 mmol/l
S-Bil-Kj Bilirubiinikonjugaatit Alle 6 mmol/l
S-Digoks Digoksiini Terapeuttinen alue 1.0 - 2,5 nmol/l
B-Eos Eosinofiilit veressä 40 - 430 x106/l
Hiiva Hiivasienivärjäys, -viljely Negatiivinen
B-GHb-A1C Glykohemoglobiini 4,0 - 6,0 %
fS-Ca Kalsium 2,25 - 2,65 mmol/l
S-CEA Karsinoembryonaalinen antigeeni
tupakoimattomat
tupakoivat
Alle 5,0 mg/l
Alle 7,5 mg/l
S-Cl Kloridi 99 - 111 mmol/l
S-hCG Koriongonadotropiini Yli 25 U/l viittaa raskauteen
P-Krea Kreatiniini Alle 115 mmol/l
B-Diffi Leukosyyttien erittelylaskenta
Neutrofiilit, sauvatumaiset
Neutrofiilit, liuskatumaiset
Eosinofiilit
Basofiilit
Lymfosyytit
Monosyytit
 
1 - 6 %
40 - 74 %
0 - 7 %
0 - 2 %
18 - 48 %
4 - 10 %
S-Mg Magnesium 0,70 - 1,00 mmol/l
S-Na Natrium 137 - 149 mmol/l
S-Prot Proteiini 60 - 85 g/l
fS-Fe Rauta 9,0 - 27,0 mmol/l
fS-Transf Transferriini 1,75 - 3,13 g/l
fS-TfR Transferriinireseptori 1,3 - 3,3 mg/l
Trich Trichomonasvärjäys, -viljely Negatiivinen
S-T3-V Vapaa trijodityroniini 2,6 - 6,0 pmol/l
S-TSH Tyreotropiini 0,3 - 5,0 mU/l
S-T4-V Vapaa tyroksiini 10 - 20 pmol/l
fS-Urea Urea 2,5 - 8,5 mmol/l
Sitemap:

Sivusto ei ole optimoitu IE6-selaimelle

Päivittämällä selaimesi uudempaan versioon:

  • Varmistat uudempaa tekniikkaa sisältävien sivustojen näkymisen oikein
  • Lisäät verkkoturvallisuutta
  • Saat vakaammin toimivan selainympäristön

Päivitä uuteen Internet Explorer -versioon

Päivitä selaimesi alla olevasta olevasta linkistä uusimpaan Internet Explorer -versioon. Internet Explorer on ilmainen ja se on vapaasti ladattavissa Microsoftin sivustolta.

Asenna Firefox

Voit vaihtoehtoisesti siirtyä kokonaan uuteen selaimeen, Firefoxiin. Selain on ilmainen ja se on vapaasti ladattavissa Mozillan sivustolta.

Sulje